perjantai 11. heinäkuuta 2014

Perjantai-illan huumaa Jonas Kaufmannin seurassa

Konsertti: Jonas Kaufmann - Turun Konserttitalo 2014-07-11

Olen kiinnostuneena seurannut Jonas Kaufmannin uraa useamman vuoden ajan. Miehen ääni- ja näyttelijänlahjat ovat tuttuja ääni- ja kuvatallenteiden avulla, mutta oopperamatkojeni kohteisiin hän ei ole vielä sattunut. Tämän iltaisen livekokemuksen perusteella pitänee ottaa työn alle järjestää itsensä johonkin oopperataloon, jonka lavalla Kaufmann esiintyy.

Tallenteiden perusteella on jo käynyt selväksi että mies on aika rohkea äänensävyjen käyttäjä. En valitettavasti tiedä teknisiä termejä hänen käyttämille tekniikoille, mutta hänen äänensävyvalikoimansa tuntuu poikkeuksellisen laajalta. Ja kaikki mitä hän tekee, tuntuu luontevalta, helpolta ja täysin perustellulta roolihenkilön sen hetkisen sanoman suhteen. Ihmeveikko.

Tärkein ihastuksen kohde minulle ovat Kaufmannin hienot tulkitsijan lahjat. Tämän iltainen konserttiesitys on tietysti vain pintaraapaisu siihen ja sen vuoksi polte Kaufmannin näkemiseen livenä oopperaproduktiossa on vahva. Kun tuon äänen ilmaisuvoimaan liitetään fyysinen draama, ei tarvitse ihmetellä miksi Kaufmannista kohistaan niin paljon kun tehdään. Kaufmann tuntuu pystyvän helposti hypnotisoimaan jo pelkän äänensä avulla.

Illan ohjelmiston alkupuoli koostui italiankielisistä aarioista ja väliajan jälkeen siirryttiin ranskalaisen ohjelmiston kautta Wagneriin. Orkesterina soitti Jyväskylä Sinfonia, jota johti Jochen Rieder. Orkesteri ilahdutti muuten komealla soitollaan; kauneusvirheenä Lohengrinin alkusoiton ja "In Fernem Land" aarian aikana oli yllättäviä epäpuhtauksia, jotka eivät nyt kauheasti haitanneet kokonaisuutta. Riederin hitaahkot tempovalinnat instrumentaalivälisoitoissa hieman myös ihmetyttivät.

Mahtava ilta Turun kuumassa konserttitalossa. Lauluääni maailman huipulta, voiko perjantai-iltaa paremmin viettää?

4 kommenttia:

  1. Epäpuhtauksia orkesterilla riitti, mutta paljon upeaa kokonaisuutta ja muutama erittäin onnistunut soolokin eli plussalla ollaan paljon.

    Olin positiivisesti yllättynyt, että
    ylimääräisiä oli orkesterin kanssa peräti neljä ja että saimme ne kaikki kuulla; aika usein suomalainen yleisö on ujoa eikä kehtaa bravota tarpeeksi.

    Kaufmannin baritonaalisuus oli livenä odottamaani vahvemmin esillä. Levyllä se on aiemmin "haitannut" lähinnä Wagner-levyn Wesendonckeissa; verratkaapa esimerkiksi Spotifyissa Träumea Kaufmannin ja Melchiorin mukaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tuo baritonaalisuus taasen oli livenä miedompi. Kun elävänä kuulee kaikki sävyt, niin kirjo on vielä täydempi. Ensimmäisessä "Recondita Armoniassa" yllättivät metalliset ylä-äänet, mutta ne häipyivät varmaankin äänen lämpenemisestä johtuen myöhemmissä aarioissa.

      Poista
  2. Kyllä osaat. Nähdä ja kuulla.

    Me kuulttin kerran Jonas Kaufmannin laulavan radiossa, luultiin ääntä Dietrich Fischer-Dieskau'ksi, kunnes selvisi kuka laulaja todellisuudessa oli. Kuunneltiin sitten Kaufmannia YouTubesta.
    Hyvä laulaja, toivottiin että joskus olisi mahdollisuus kuulla häntä livenä. Ja sitten se olisi nyt ollut, mutta ei me päästy sinne. Oli muita menoja. Kiva, että Sinä pääsit ja kerrotkin siitä täällä blogissasi.

    VastaaPoista
  3. Vaikuttava konsertti! En ole koskaan nähnyt Kaufmannia livenä, mutta nyt jos vain mahdollisuus tulee, täytyy kuulla häntä oopperalavalla!

    VastaaPoista